Logo sininen

3.5.2023

”Katutyöurakoiden venyminen ei ole kenenkään etu”, toteaa projektinjohtaja Antti-Juhani Lehtinen Helsingin kaupungilta. Kuvaaja: Teina Ryynänen

Monen mielestä Helsingissä on liikaa katutyömaita, tai ainakin ne kestävät liian kauan. Myös Ruskeasuon työmaasta on heitetty Twitterissä ilmoille kysymys: ”miten tällaisen +100 m pitkän kadunpätkän remppa voi kestää yli vuoden?” Avaamme syitä katutyömaiden tarpeelle ja niiden kestolle.

Tiedätkö tunteen, kun ulkomaanmatkan jälkeen pääsee kotona suihkuun? Vesi on heti sopivan lämmintä ja sitä tulee riittävällä paineella. Vessakaan ei mene pienestä tukkoon. Luetteloa voisi jatkaa, mutta pointti lienee selvä – nautimme moitteetta toimivista arjen mukavuuksista. Tämän kaiken mahdollistaa toimiva kunnallistekniikka.

Vesikatkot ovat meillä harvinaisia ja hyvin lyhyitä, vaikka vesijohtoverkon runkolinjoja vaihdettaisiin ikkunan alla parhaillaan uusiin. Eikä täysremontissa olevaa väylää suljeta kokonaan liikenteeltä, vaikka se työtä nopeuttaisikin. Tämä kaikki vaatii hyvää suunnittelua, erityisjärjestelyjä ja pidentää hieman hankkeiden läpimenoaikoja.

Rakentamisajan venyttäminen ei kuitenkaan ole kenenkään etu, vakuuttaa projektinjohtaja Antti-Juhani Lehtinen Helsingin kaupungilta. Hänen mielestään Ruskeasuon urakassa on tiukka aikataulu.

– Ruskeasuon urakalle on määritetty tavoiteaika ja kokonaishinta. Urakan venyminen tietää urakoitsijallekin ylimääräisiä kustannuksia, Lehtinen kertoo.

Helsingissä on käynnissä useita katuhankkeita

Helsingissä on ollut viime vuosina useita suuria katuhankkeita. Lehtisen mukaan mittavien hankkeiden taustalla on kaupungin kasvu ja toisaalta se, että kantakaupungin kunnallistekniikka on tullut laajalti tiensä päähän. Laajemman alueen kunnallistekniikka kannattaa rakentaa kerralla kuntoon, jos suinkin mahdollista.

– Meillä on korjausvelkaa kantakaupungissa. Jo valmistuneita isoja hankkeita ovat Mechelininkatu, Hämeentie ja Telakkakatu. Käynnissä olevia suurhankkeita ovat Kruunusillat, Laajasalon katutyöt, Kalasataman ja Pasilan välisen alueen työmaat sekä tietysti Mannerheimintien rakentaminen, Lehtinen toteaa.

Ruskeasuon katutyömaa on Helsingin katutyömaiden joukossa keskikokoinen hanke, jonka kokonaisurakan budjetti on noin 9 miljoonaa euroa.

Talvi, kallioiden maaperä ja muut katutöiden jarrut

Helsingissä maanrakentamista hidastaa kantakaupungin kallioiden maaperä, jonka vuoksi Ruskeasuollakin on tarvittu huomattava määrä louhintaa.

Lisäksi asutuksen keskellä on syytä varoa vanhoja putkistoja ja muita rakenteita, joten kallion louhiminen tapahtuu usein hitaammalla tekniikalla eli kiilaamalla.

Katutöiden historia ulottuu Helsingissä jo 200 vuoden päähän, eikä menneinä aikoina maanalaisia töitä dokumentoitu nykytarkkuudella. Kaivannoista saattaakin paljastua työtä hidastavia yllätyksiä.

Lisäksi talvi on maanrakennuksen kannalta ennakoimaton muuttuja. Kylminä ja runsaslumisina talvina iso osa maanrakentamisen töistä voi keskeytyä kuukausiksi.

Ruskeasuon katutyöt vastaavat monen eri liikkujaryhmän tarpeisiin

Ruskeasuon työmaan sisältää Lehtisen mukaan erityisen laajan kirjon maanrakentamisen työlajeja. Lisäksi työtä tehdään haastavissa olosuhteissa.

– Työmaalla louhitaan eri tekniikoilla, poistetaan pilaantuneita maita, rakennetaan 170 metriä meluaitaa paalutuksineen ja melkein kilometri raitiovaunulinjaa uusine pysäkkeineen. Lisäksi tehdään putki- ja johtosiirtoja, uusitaan valaistusta ja liikennevaloja, tehdään paalulaattoja ja rakennetaan kunnallistekniikkaa sekä uudet katurakenteet pintoineen koko työalueelle.

Työmaa on vilkkaalla alueella, osin Mannerheimintiellä ja osin Ruskeasuon ja Pikku-Huopalahden asuinalueille johtavien katujen varsilla. Lisäksi työmaan lähellä on muun muassa bussivarikko, iso toimistotalo ja urheiluareena.

Lehtisen mukaan eri liikkujaryhmien tarpeisiin vastaaminen on haastavaa, mutta siihen pyritään.

– Meidän pitää palvella kaikkia liikkujaryhmiä, ja huomioida etenkin jalankulkijat, pyöräilijät ja julkinen liikenne. Nämä prioriteetit nousevat Helsingin strategiasta. Lisäksi huomioimme parhaamme mukaan erityisryhmiä, kuten näkövammaisia tai liikuntarajoitteisia.

Katutyömaiden haittoja voidaan lieventää hyvillä työ- ja liikennejärjestelyillä ja niistä viestimisellä.

– Tieto ei lisää tuskaa vaan vähentää sitä. Kaupunkilaisten tuskaa helpottaa, kun tulevat työvaiheet tai liikennejärjestelyt tiedetään ennakkoon. Meille on myös tärkeää saada palautetta kaupunkilaisilta. Opimme asiallisesta kritiikistä ja saamme toimintaamme parannettua.

Kansainvälisiin verrokkeihin tutustumalla Lehtinen on vakuuttunut siitä, että Suomessa katurakentaminen on laadukasta. Tosin myös ilmastomme edellyttää perusteellista tekemistä.