Rakensimme Kellokoskelle, noin kahden kilometrin päähän keskustasta, uuden Joenrannan asuinalueen kadut, kevyen liikenteen väylät ja puistopolut sekä alueen kunnallistekniikan.
Kokonaisuuteen kuuluivat vesihuolto- ja hulevesilinjat, jäteveden pumppaamo, hulevesien viivytysaltaat sekä kaapeloinnit ja varaussuojaputkitukset. Alueelle rakennettiin myös viheralueet leikkipaikka- ja ulkokuntoilualueineen sekä veneiden säilytys- ja laskupaikat. Urakkaan kuului lisäksi vesihuollon vesistöalitus suuntaporaamalla ja joen länsipuolisten vesihuoltolinjojen rakentaminen.
Joenranta oli samalla koerakennuskohde, jossa etsittiin kustannustehokkaita keinoja pienentää kunnallistekniikan rakentamisen hiilijalanjälkeä.
Vähähiilisyys ilman lisähintaa
Hankkeessa piti osoittaa, että kunnallistekniikkaa voidaan rakentaa vähähiilisemmin kustannustehokkuudesta tinkimättä. Investoinnille tehtiin CO₂-päästölaskenta, ja päästöille määritettiin raja-arvo.
Jokainen valinta hiilijalanjäljen kautta
Materiaalivalintoja, kuljetuksia ja työmenetelmiä tarkasteltiin hiilijalanjäljen näkökulmasta. Myös työkoneissa ja polttoaineissa huomioitiin ympäristö.
Koko asuinalueen infra kerralla
Samassa urakassa toteutettiin vesihuolto, hulevesien hallinta, kadut sekä viher- ja virkistysalueet – ja vesihuolto vietiin joen ali.
Rakentamisessa hyödynnettiin mahdollisuuksien mukaan paikalta saatavia materiaaleja ja minimoitiin materiaalikuljetukset. Työmenetelmät ja materiaalit valittiin niin, että hiilijalanjälkeä voitiin pienentää kustannustehokkaasti.
Vesistöalitus tehtiin suuntaporaamalla, ja suuntaporausta kertyi koko urakassa noin 750 metriä.
Urakassa rakennettiin 1,5 kilometriä vesihuollon runkolinjaa, 77 tonttihaaraa ja viisi hulevesiallasta sekä alueen veneranta, leikkipuisto ja ulkokuntoilualue.
Lopputuloksena rakentamisen hiilijalanjälki pieneni 29 %.
Työmaalta
